voihan surku

Päivä on mennyt mukavasti, hieman huomisen kiireet painaneet jo päälle ja juoksenneltu on taas tavalliseen tapaan ympäri ämpäri. Ystäväni Reetta kävi pistäytymässä ja samalla vaivalla hioimme hieman hänen kynsiään uuteen uskoon.


Kuvassa Reetan vanhat kynnet, uusista ei valitettavasti ole kuvaa sillä ne olivat niin hämäriä ettei niistä tule edes asia selväksi.

Käytiin Henrikin kanssa tänään myös salamannopeesti Viherlandissa kun mun teki niin mieli tuoreita kukkia. Ostinkin sitten keittiöön tulppaaneja, ulos ovenpielille narsisseja ja sitten vielä jotain toisia leikkokukkia, jonka nimeä en edes tiedä. Napsin kotoa myös muita huikeita otoksia...











Huomatkaa mun marimekon Maija Isolan "LOKKI" kankaasta itse tekemät todella näppärät ja kivannäköiset verhot ! Verhot on tehty juuri ikkunaruutujen kokoiseksi, ylänurkkiin on ommeltu lenkit, joista verhot ovat kiinni koukuissa. Niin näppärää. Mitään tankoja tai muuta ei tarvita. Jotta saisin verhot tarvittaessa pysymään siististi alhaalla ompelin alareunaan kujan, johon pujotin ohuen metallitangon, tuosta tangosta voikin sitten myös nostaa verhot kätevästi ylös laittamalla vaan tangon päät koukkujen sisään. How easy is that ? Laitoin myös kuvan olkkarin koristehyllystä, jossa on mun oikeestaan ainokaiset koristeesineet. Henrikin äidin maalaama kaunis taulu, ikean vaasi, sekä Hennesiltä ostettu niskan hieroma juttu !

Ja vielä sitten se surku! Yhdeksän aikaan tulin töihin. Ei siinä mitään. Puolen yön aikaan rupesin tunnustelemaan että jotenkin tuntuu oudolta nenässä ja kurkussa. Noh kello on nyt sen 2 yöllä. Nenä vuotaa kun seula, naama on valkonen kun lakana, kurkku/nielu tuntuu todella ahdistavalta ja silmänympärykset on kun viikon putkeen juoneella. Huuli vielä kaikenlisäks halki ja hemmetin kipee.. Nii et ei sit liian kauan tarvinnu olla terveenä. Pitäs varmaan pysähtyä ihan kunnolla vähäks aikaa veteleen happee että selviää hengissä.